Kävelyä oli kulunut tunti ja minusta alkoi tuntumaan, että reppu painaa sata kiloa, joten siinä vaiheessa oli hyvä pitää ensimmäinen tauko. Tauko kesti noin puolisen tuntia ja jatkoimme kävelyä. Reppukin tuntui kevenneen (vai olisinko vain tottunut ajatukseen, että kukaan ei tule kantamaan reppua puolestani.)
Aurinko alkoi porottamaan kunnolla. Sää todellakin suosi meitä. Mieli alkoi rauhoittumaan ja keskityttiin vain luontoon ja kävelyyn. Arjen murheet todellakin unohtuivat. Matkalla nähtiin kivoja kevään merkkejä, kuten sitruunaperhosia ja sammakoita.
Päätimme kävellä niin pitkän kunnes saavuimme järvelle, koska siellä oli kauniit kalliot missä ajattelimme pitää ruokatauon. Todellakin kannatti kävellä pidempään, sillä taukopaikkamme oli todella ihana. Kokkasimme meille ruokaa retkikeittimellä. Söimme ja lepäilimme hetken ja lähdimme kävelemään viimeiset kolme kilometriä. Autolle saapuessamme ajattelin, että tässäkö tämä oli. 8,8 kilometriä oli taputeltu. Olo oli iloinen ja väsynyt. Retki oli oikein onnistunut. Todellakin lähden toiste tällaiselle retkelle.
Tässä on minun vinkkini mitkä kannattaa huomioida, kun lähtee ensimmäistä kertaa pidemmälle päiväretkelle:
- Tarpeeksi juomavettä mukaan. Vesitankkaus on tärkeää.
- Hyvä vaatetus, jotta voi tilanteen mukaan keventää tai lisätä.
